Uusi tutkimus osoittaa yhteyden sydäninfarktin uusintariskin ja sote-palveluiden kustannusten välillä (1)

Uuden tutkimuksen mukaan potilaan sydäninfarktin uusintariski sekä hänen riskitekijäprofiilinsa ovat merkittävästi yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin.  Tutkimustulosten perusteella sydänpotilaiden luokittelu sydäninfarktin tai muun sydän- ja verisuonitapahtuman uusintariskin mukaan voisi helpottaa yksilöllisen hoidon suunnittelussa ja säästää hoitokustannuksissa.¹

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa. Ne vaikuttavat potilaiden päivittäiseen toiminta- ja työkykyyn sekä heikentävät elämänlaatua. Lisäksi sydänsairauksista aiheutuu arviolta lähes kolmen miljardin euron vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle, kun huomioidaan myös epäsuorat kustannukset.² 

Lääkeyritys Novartiksen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten ja terveystalousanalytiikkayritys ESiOR Oy:n toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin akuutin sydäntautitapahtuman kokeneiden potilaiden tautitapahtuman uusintariskin yhteyttä hoitoon liittyviin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Tutkimustuloksien perusteella jatkokehitetään sydän- ja verisuonitapahtuman kokeneiden potilaiden hoitoa. Tutkimus on julkaistu kesäkuussa 2024 European Heart Journal Open -tiedelehdessä.¹ 

Tutkimuksessa potilaat jaettiin viiteen riskiluokkaan sen perusteella, miten todennäköistä heidän on saada uusi sydän- ja verisuonitautitapahtuma, esimerkiksi sydäninfarkti seuraavan viiden vuoden aikana. Riski uusintatapahtuman saamiseen viiden vuoden seurannan aikana oli 20–41 prosenttia riskiluokasta riippuen. Lisäksi selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset riskiluokittain.¹

Tutkimustulos ennakoi mahdollisuuksia säästää terveydenhuollon kustannuksissa

Tutkimuksen mukaan pienimmän uusintatapahtumariskin ryhmässä kumulatiiviset sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat yhteensä 15 511 euroa potilasta kohden viiden vuoden aikana ja vastaavasti suurimman uusintatapahtumariskin ryhmässä 44 859 euroa potilasta kohden. Kokonaisuudessaan tutkimuksessa mukana olleiden potilaiden kumulatiiviset sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön kustannukset olivat noin 94 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Kaikki kustannukset eivät ole suoraan kytköksissä sydänsairauteen liittyviin palveluihin.¹

- Tutkimus viittaa siihen, että paremmalla riskitekijöiden hoidolla olisi mahdollista vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia sen lisäksi, että se parantaa potilaiden ennustetta ja elämänlaatua sydäntapahtuman jälkeen, sanoo Tuomas Rissanen, Siun soten kardiologian ylilääkäri.

Nyt julkaistun tutkimuksen toteuttaminen on ollut mahdollista Siun sotesta saatavan ainutlaatuisen terveystiedon ansiosta. Tutkimuksessa potilastietoja on käsitelty ilman potilaiden suoria tunnistetietoja toisiolain mukaisessa Valviran hyväksymässä tietoturvallisessa SPESiOR®-analytiikkaympäristössä.  

Tutkimus osoittaa resurssien kohdentamisen tärkeyden

- Ennaltaehkäisyn mahdollisuuksien kuvaaminen auttaa organisaatioita ymmärtämään, kuinka jo pienillä teoilla voi olla merkittäviä kustannusvaikutuksia myös laajemmin valtimotautien hoitamisessa. Ennaltaehkäisy on myös päätöksentekoa haastavaa, koska tulokset tulevat selvimmin näkyviin vasta vuosien päästä, yli budjettikauden. Siten tällaiset tutkimukset ovat tärkeitä vakuuttamaan ennaltaehkäisevien toimien tärkeyttä talouden niukkuudenkin aikakaudella, jolloin pitää uskaltaa investoida tulevaan, hallintoylilääkäri Petri Kivinen Siun sotesta sanoo.

Hyvinvointialueet pyrkivät parhaillaan uudistamaan sote-palveluiden järjestämistä ja kohdentamaan resursseja entistä vaikuttavammin. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, miten käytössä olevat resurssit kohdennetaan siten, että hoidolla saadaan mahdollisimman paljon hyötyä aikaan sekä potilaalle että yhteiskunnalle.

- Olemme lääkeyrityksenä osa terveydenhuoltoa. Siun sotessa tehty tutkimus on esimerkki siitä, miten lääkeyritys voi yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kehittää potilaiden hoitoa entistä vaikuttavammaksi. Kun voimavarat kohdennetaan mahdollisimman järkevästi, voimme varmistaa, että potilaat saavat jatkossakin parasta mahdollista hoitoa ja terveydenhuoltojärjestelmämme kykenee ottamaan uudet innovaatiot käyttöön, tieteellinen asiantuntija Annukka Kivelä Novartikselta toteaa.

Julkaistun tutkimuksen jälkeen seuraava askel Novartiksen, Siun soten ja ESiORin yhteistyössä on mallinnus siitä, miten sydänsairauksien riskitekijöihin vaikuttaminen pienentää sydäntapahtuman uusiutumisen kokonaisriskiä ja mikä vaikutus tällä on hoidon kustannuksiin. Käytännössä tarkastellaan esimerkiksi sitä, miten muun muassa LDL-kolesterolitavoitteen saavuttaminen vaikuttaisi sydäntapahtuman uusintariskiin ja sitä kautta hyvinvointialueelle syntyviin kustannuksiin. Tavoitteena on, että potilaat saavat tarpeellisen hoidon oikea-aikaisesti.

Tiivistelmä  tutkimustuloksista

European Heart Journal Open -tiedelehdessä julkaistu tutkimus (Long-Term Clinical Outcomes and Cumulative Costs after Acute Coronary Syndrome: A Risk-Stratified Real-World Study with 5-Year follow-up in Finnish population eli CORONARY-tutkimus) on Novartiksen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten ja ESiOR:n yhteistyössä toteuttama Siun sotessa tehty retrospektiivinen tutkimus, joka tarkasteli akuutin sydäntautitapahtuman kokeneiden potilaiden tautitapahtuman uusintariskiä ja hoitoon liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia viiden vuoden seurannassa ensimmäisen tautitapahtuman jälkeen määritellyissä kliinisissä riskiluokissa.¹

Tutkimuksessa oli mukana kaikki 45–85-vuotiaat potilaat (n= 3303), jotka olivat hakeutuneet vuosien 2017–2022 aikana Pohjois-Karjalan keskussairaalaan akuutin koronaarisyndrooman vuoksi (n = 1923) tai olivat käyneet läpi elektiivisen toimenpiteen (pallolaajennus tai sepelvaltimon ohitusleikkaus, n = 1380). Potilaiden akuutin sepelvaltimotautitapahtuman uusiutumisriski seuraavan viiden vuoden aikana arviointiin SMART-REACH -riskilaskurin avulla, jonka jälkeen potilaat luokiteltiin riskiarvion perusteella viiteen yhtä suureen riskiluokkaan. SMART-REACH on algoritmi, joka laskee riskin uusiutuvalle sydän- ja verisuonitautitapahtumalle potilaan lähtötasomuuttujien perusteella³. Lisäksi tutkimus tarkasteli potilaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä (ensiapukäynnit, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avokäynnit ja hoitojaksot, invasiiviset toimenpiteet ja sosiaalipalvelut) ja niihin liittyviä kustannuksia viiden vuoden seurannassa eri riskiluokkien osalta.¹

CORONARY-tutkimus osoitti, että LDL-kolesteroliarvot olivat kauttaaltaan liian korkeita hoitosuositusten mukaisiin tavoitearvoihin nähden. Lähtötilanteessa vain alle 10 prosenttia potilaista oli LDL-kolesterolin tavoitearvossa ja vastaava osuus vuoden aikapisteessä oli 16 prosenttia. Myös LDL-kolesteroliarvojen seuranta oli puutteellista. Lähes kaikilta potilailta LDL-kolesteroliarvo oli tiedossa lähtötilanteessa, mutta seuranta-aikana kolmen kuukauden kohdalla LDL-kolesteroliarvo puuttui 27 prosentilta potilaista ja vuoden kohdalla 38 prosentilta potilaista.¹

Sekundaaripreventiopotilaiden riskiarvioon soveltuvan SMART-REACH -laskurin mukaan potilaat voitiin edelleen jakaa viiteen eri riskiryhmään perustuen arvioon uusintatautitapahtumariskistä seuraavan viiden vuoden aikana. Uusintatautitapahtumariski oli merkitsevästi erilainen eri riskiryhmissä. SMART-REACH -laskurin mukaisella pienimmän riskin ryhmällä riski saada uusintatautitapahtuma oli 20 prosenttia ja suurimman riskin ryhmällä se oli vastaavasti 41 prosenttia.¹

CORONARY-tutkimuksessa tarkasteltiin myös viiden vuoden kumulatiivisia sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttökustannuksia, jotka kokonaisuudessaan tutkimuksessa mukana olleiden potilaiden osalta olivat noin 94 miljoonaa euroa. Tarkastellut viiden vuoden kumulatiiviset sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttökustannukset yhtä potilasta kohden olivat merkitsevästi yhteydessä uusintatautitapahtumariskin suuruuteen. Pienimmän uusintatautitapahtumariskin ryhmässä kumulatiiviset kulut olivat 15 511 euroa per potilas ja vastaavasti suurimman uusintatautitapahtumariskin ryhmässä 44 859 euroa per potilas.¹

CORONARY-tutkimus osoitti, että SMART-REACH -riskilaskurilla on mahdollista jakaa erityisen suuren riskin sekundaaripreventiopotilaita edelleen alaryhmiin, joissa uusintatautitapahtumariski ja kumulatiiviset kokonaiskustannukset eroavat merkittävästi toisistaan¹. Tämä tarkoittaa sitä, että tämänkaltainen riskiluokitus voisi olla käytännöllinen työkalu tunnistaa akuutin sydäntautitapahtuman kokeneita potilaita, jotka ovat erityisen suuressa (tai pienessä) riskissä saada uusintatautitapahtuma. Lisäksi jaottelu mahdollistaisi kohdennetumpaa hoidon suunnittelua ja rajallisten resurssien allokointia, sekä mahdollisesti pitkällä tähtäimellä säästöjä kokonaiskustannuksissa.

Lisätietoja:

Siun sote 
Tuomas Rissanen, [email protected], puh. 050 599 8022

Novartis Finland Oy
Annukka Kivelä, tieteellinen asiantuntija, [email protected], p. 040 704 6999

Esior 
Janne Martikainen, osakas, [email protected], p. 0440 718 243

Siun sote lyhyesti

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote huolehtii julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon palveluista noin 163 400 pohjoiskarjalaiselle. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue toimii Joensuun, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen, Outokummun, Kontiolahden, Ilomantsin, Juuan, Liperin, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Heinäveden alueella. Toimintamme tarkoitus on tukea, turvata ja tuottaa hyvinvointia, jotta Pohjois-Karjalassa olisi hyvä elää.

Pohjatyö hyvinvointialueelle on tehty vuodesta 2017 alkaen toimineessa Siun sote -kuntayhtymässä. Palvelujen järjestämisvastuu ja noin 8000 hengen henkilöstö siirtyivät 1.1.2023 alkaen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle.

Novartis lyhyesti

Novartis on innovatiivisia lääkevalmisteita kehittävä terveysalan yritys. Olemme yksi maailman johtavista lääkeyrityksistä, ja luomme innovatiivisen tutkimuksen ja digitaalisten teknologioiden avulla uudenlaisia hoitoja vastaamaan merkittäviin lääketieteellisiin tarpeisiin. Investointimme tutkimukseen ja kehitykseen kuuluvat maailman suurimpiin. Novartiksen tuotteita käyttää maailmanlaajuisesti yli 250 miljoonaa ihmistä. Suomessa yhtiötä edustaa Novartis Finland Oy. Lisätietoja osoitteesta www.novartis.fi

ESiOR lyhyesti

ESiOR Oy on terveystalouden konsultointi- ja analytiikkayritys, joka tarjoaa palveluita hoitojen ja palveluiden arvon osoittamiseen, tehokkuuden kehittämiseen ja kustannusvaikuttavuuden edistämiseen. Yrityksen SPESiOR®-analytiikkaympäristö tarjoaa pilvipalveluratkaisun terveystietojen tietoturvalliseen käsittelyyn.