Sydämen vajaatoiminta on monimuotoinen sairaus, jossa sydän ei pysty pumppaamaan tarpeeksi verta ja siten ravinteita elimistön tarpeisiin. Sydämen vajaatoiminnan taustalla on heikentynyt sydänkammioiden supistuminen tai kyvyttömyys laajentua ja täyttyä normaalisti1.
Sydämen vajaatoiminta on etenevä sairaus, jonka aikana ilmaantuvat pahenemisjaksot kertovat sydämen toiminnan huononemisesta; sydänlihaksen väsymisestä sen työskennellessä epäsuotuisaa painekuormitusta vastaan. Tällöin puhutaan akuutista sydämen vajaatoiminnasta. Akuutissa sydämen vajaatoiminnassa vajaatoimintaoireet kehittyvät nopeasti tai pahenevat niin, että potilas vaatii välitöntä sairaalahoitoa2. Sydämen vajaatoiminta voi olla hallinnassa lääkehoidon ja sopivien elämäntapojen avulla, tällöin kyseessä on krooninen sydämen vajaatoiminta.
Sydämen vajaatoiminta ei ole koskaan itsenäinen sairaus vaan sen taustalla on aina jokin syysairaus. Tyypillisimpiä syysairauksia ovat sepelvaltimotauti, korkea verenpaine ja sydämen läppäviat3.
Sydämen vajaatoimintaa sairastaa 1-2 % koko väestöstä. Sairauden yleisyys kasvaa iän myötä ja sairastuvien keski-ikä on 76 vuotta. Elämänsä aikana yksi viidestä henkilöstä sairastuu sydämen vajaatoimintaan.3
Sydämen vajaatoiminnan hoitoon kuuluvat yleisesti elintapaohjaus ja lääkehoito, myös laitehoitoja ja leikkauksellisia hoitoja käytetään harkituissa tapauksissa.
