Digitaalisten palvelujen kehittyminen on viime vuosina ja vuosikymmeninä mullistanut arkemme monin tavoin. Samaan aikaan olemme ikääntyvässä Suomessa suurten väestönterveyden haasteiden edessä. Miten kehittyvä teknologia voisi auttaa haasteiden ratkaisemisessa? Millaisia toimenpiteitä vaaditaan, jotta potilaat, hoitohenkilökunta ja koko yhteiskunta voivat hyödyntää digitaalisuutta entistä paremmin?
Rana Lonnen johtaa Novartiksen uusiin digiterveysinnovaatioihin sijoittavaa kansainvälistä dRx Capital -rahastoa[WL1]. Se sijoittaa muun muassa virtuaalista hoitoa kehittäviin teknologiayhtiöihin.
Rana Lonnen tietää, että kaikki dataa ja digitaalista teknologiaa hyödyntävät ideat eivät päädy laajaan hyötykäyttöön. Hän puhui Sydänohjelma Polku -aamukahveilla siitä, että onnistuminen edellyttää paitsi oikeisiin hankkeisiin sijoittamista, ainakin seuraavien osa-alueiden huomioimista.
1. Ihminen ja elämänlaatu edellä
Potilaan polkua eli sitä, miten potilaan tie kokonaisvaltaisesti kulkee sairauden ennaltaehkäisystä alkaen ja millaisia palveluja ja hoitoja hän käyttää, voitaisiin ymmärtää paljon paremmin terveysteknologian tuottaman tiedon avulla. Kyseessä ei ole vain potilas, vaan ihminen ja hänen elämänsä.
Digitaalisten välineiden avulla kerätty reaaliaikainen data voisi tuoda käyttökelpoista informaatiota lääkäreille ja koko hoitohenkilökunnalle myös vastaanottojen väliseltä ajalta. Sen avulla voitaisiin tunnistaa ja estää uusia sydäntapahtumia entistä paremmin.
Lähtökohtana pitää kuitenkin aina olla sairauden kanssa elävä ihminen. Miten tiedon kerääminen hyödyttää sairastavaa ja kuinka hänen sairauttaan pystytään hoitamaan paremmin sen ansiosta? Miten kerätty data auttaa sairastavaa itseään tekemään ratkaisuja, jotka tukevat hänen hyvinvointiaan?
Lisäksi digitaalisten ratkaisujen suunnittelussa on huomioitava se, mitä tietoja ja millä tasolla sairastava haluaa jakaa esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lähtökohtana pitäisi olla, että datan keruu parantaa elämänlaatua rajoittamatta normaalia arkea.
2. Mieli avoimena uusille toimintatavoille
Uusi teknologia voi auttaa suunnittelemaan ja tarjoamaan kokonaisvaltaisempia palveluita potilaille, parantamaan hoidon tuloksia ja keräämään vaikuttavaa tietoa väestön terveydestä.
Datan laaja-alainen kerääminen ja hyödyntäminen vaatii kuitenkin uudenlaista toimintatapaa ja otetta sekä potilaalta että kaikilta sidosryhmiltä: innovaatioita kehittäviltä yrityksiltä, terveydenhoitojärjestelmien kehittäjiltä ja väestönterveyden haasteita ratkovilta päättäjiltä.
Onnistumisen edellytys on, että kaikki eri terveydenhuollon toimijat julkiselta ja yksityiseltä sektorilta lähtevät mukaan avoimin mielin.
Digitaalinen teknologia tai esimerkiksi virtuaaliset hoitotavat eivät aina korvaa lääkäriä, hoitajaa tai vertaistukea, vaan tarjoavat uusia työkaluja ja tapoja hoidon kehittämiseen sekä potilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon. Näin yhä useampi sairastava hyötyy olemassa olevista resursseista.
3. Yhteiseen pöytään kehittämään ratkaisuja
Hankkeiden ja kehitystyön yhteensovittaminen vaatii tiedonvaihtoa ja aikaa. Kehitystyö ei etene omassa poterossa, ja siiloutuminen on sen pahin vihollinen.
Esimerkiksi yksittäiset yritykset saattavat jo työskennellä samojen haasteiden parissa. On tärkeää saada eri toimijat – niin palveluiden tuottajat, tuotteiden kehittäjät kuin rahoittajatkin – saman pöydän ääreen istumaan ja keskustelemaan.
Lääketeollisuus, sijoittajat ja yritykset tekevät jo nyt terveysinnovaatioihin liittyvää yhteistyötä ja löytävät terveydenhuoltoa ja yhteiskuntaa hyödyttäviä ratkaisuja. Työhön osallistuvat myös eri järjestöt ja terveydenhoidon ammattilaiset.
