Novartis panostaa Suomessa RWE- eli tosielämän tietoon perustuviin tutkimuksiin, joissa hyödynnetään kliinisten tutkimusten ulkopuolella kerättyjä tietoja. Näihin tutkimuksiin liittyy tyypillisesti eri sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiin kerätyn tiedon toisiokäyttö, jossa tietojen käsittely tapahtuu tietoturvallisessa ympäristössä eikä yksittäistä henkilöä voida tunnistaa kerätystä aineistosta. Teemme RWE-tutkimuksia edistääksemme parempien hoitojen kehittämistä ja tuottaaksemme arvoa potilaille ja terveydenhuollolle.
Suomalainen terveystieto laadukkaan tutkimuksen mahdollistajana
Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä terveystietojen keräämiseksi ja sen käytön edistämiseksi. Tosielämän tietoon perustuvassa tutkimuksessa hyödynnetään mm. kansallisten rekistereiden tietovarantoja, sairaaloiden tietoaltaita tai yksilöiltä itseltään kerättyjä hyvinvointitietoja (kuva 1). Tällaiset tutkimukset täydentävät kliinisten tutkimusten näyttöä ja ovat tärkeä osa terveydenhuollon toimijoiden päätöksentekoa sekä hoitokäytäntöjen kehittämistä (kuva 2).
Novartis panostaa RWE-tutkimuksiin Pohjoismaissa
Novartis on yksi johtavista tosielämän tietoa hyödyntävistä lääkeyhtiöistä Suomessa ja Pohjoismaissa. Yrityksemme on viime vuosien ajan panostanut voimakkaasti RWE-tutkimusten edistämiseen. Tavoitteenamme on luoda uutta tutkimustietoa potilaiden terveyden parantamiseksi ja kestävän terveydenhuollon edistämiseksi. Tutkimuksemme kohdistuvat erityisesti kardiologian, immunologian, ihotautien, hematologian, onkologian, hengitystiesairauksien, neurologian ja silmäsairauksen tutkimusnäytön edistämiseen. Tutkimustemme keskiössä ovat innovatiivisuus, eettisyys ja yhteistyö.
Migreenin tautitaakka ja uuden hoidon vaikuttavuus
Novartis on RWE-tutkimusten avulla lisännyt ymmärrystä migreenin tautitaakasta työterveyspotilailla Suomessa. Tutkimuksissa tarkasteltiin migreenin esiintyvyyttä, hoitokäytäntöjä, migreenistä kärsivien potilaiden työterveyshuollon käyntien ja sairauslomapäivien määrää sekä oheissairastavuutta. Tutkimukset osoittivat, että migreenipotilaat kärsivät useista oheissairauksista, käyttävät enemmän terveydenhuollon resursseja ja että heillä on enemmän sairauspoissaoloja vertailuaineistoon nähden. Tutkimuksen avulla on saatu lisäksi viitteitä migreenin estolääkityksen tosielämän vaikuttavuudesta.1, 2, 3
Tehokkaampien hoitojen tarve levinnyttä rintasyöpää sairastavilla potilailla
Novartiksen RWE-tutkimus on lisännyt tosielämän näyttöä levinnyttä rintasyöpää sairastavien potilaiden selviytymisestä ja terveydenhuollon resurssien käytöstä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Tutkimuksessa tarkasteltiin levinnyttä rintasyöpää sairastavien potilaiden jakautumista eri histopatologisiin alaryhmiin, potilaiden kokonaisselviytymistä sekä sairaalan vuodeosasto- sekä avohoitokäyntien määrää. Tutkimuksissa hyödynnettiin tekstinlouhinta-algoritmeja ja yhdistettiin sairaanhoitopiirin sairausrekistereistä ja biopankkien näytteiden analyyseista saatuja tietoja. Tutkimus antaa arvokasta näyttöä tehokkaampien hoitojen tarpeesta rintasyöpäpotilaiden hoidossa.4
Terveystietotutkimusten tulevaisuus
Suomessa ja Pohjoismaissa on erinomaiset edellytykset tosielämän tietoon perustuvalle tutkimukselle. Laadukkaat tietovarannot, tiedon hyödyntämistä tukeva lainsäädäntö, panostus terveystiedon hyödyntämistä edistäviin palveluihin ja useat innovatiiviset kumppanuushankkeet ovat nostaneet Suomen edelläkävijäksi terveystiedon hyödyntämisessä. Uskomme, että terveystietojen hyödyntäminen sisältää ainutlaatuisia mahdollisuuksia sekä suomalaisten potilaiden että koko terveydenhuoltojärjestelmän kannalta. Kehitystä tukemaan esitämme alla olevia tavoitteita ja toimenpiteitä.
1. Kansallinen terveystietostrategia
TAVOITE: Laajapohjainen kansallinen visio Suomesta terveystietojen hyödyntämisen edelläkävijämaana ja sen saavuttamiseksi tehty strategia.
MITÄ TARVITAAN: Eri toimijoiden yhteistyönä työstetty kansallinen terveystiedon hyödyntämisen strategia kohti 2030-lukua.
2. Tutkimus: Suomesta globaali edelläkävijä
TAVOITE: Suomi globaali edelläkävijä ja kansainvälisesti tunnettu portti laadukkaalle ja eettiselle terveystietotutkimukselle.
MITÄ TARVITAAN: Lainsäädäntö ja tiedon hallinnoinnin käytännöt tukemaan tutkimuksen tekemistä, tietoallasratkaisujen kehittäminen, tekoälyosaaminen ja teholaskentakapasiteetti saumattomasti tukemaan tutkimuksia, yksilöllistetyn lääkehoidon kehittäminen, yksityisten ja julkisten toimijoiden avoin yhteistyö.
3. Sosiaali- ja terveydenhuolto: Tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa
TAVOITE: Terveystiedon hyödyntäminen saa aikaan vaikuttavaa ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa.
MITÄ TARVITAAN: Tieto osaksi arjen päätöksentekoa, rekistereihin kerätyn tiedon ”aktivointi” uusien sosiaalija terveydenhuollon ratkaisujen kehittämiseksi, vaikuttavuusmittaristojen ja työkalujen kehittäminen tiedon jalostukseen ja tulkintaan. Ennakoivan ja yksilöllistetyn terveydenhuollon kehittäminen.
4. Yhteiskunta: Suomi kansainvälisesti tavoiteltu kumppani
TAVOITE: Terveystiedon hyödyntämistä tukeva toimintaympäristö tuo Suomeen mittavia kansainvälisiä investointeja ja uutta kasvua. Terveystietoa hyödynnetään päätöksenteon eri tasoilla vaikuttavamman, tasa-arvoisemman ja kustannustehokkaamman terveydenhuollon edistämiseksi.
MITÄ TARVITAAN: Vaikuttavuuteen perustuvien toimenpiteiden asettaminen sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiseksi tavoitteeksi ja tätä tukevien mittareiden sekä toiminta- ja rahoitusmallien kehittäminen. Mahdollisuus ketterään pilotointiin. Terveystiedon hyödyntäminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa hyvinvointi- ja terveysnäkökulmasta.
5. Yksilö ja potilas: Ääni kuuluviin ja hyvinvoinnin lisääminen
TAVOITE: Suomessa potilailla oikeus parhaisiin hoitoihin ja mahdollisuus päästä osaksi lääketutkimuksia asuinpaikasta riippumatta. Yksilöllä mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin hoidon sekä ennakoivan terveydenhuollon kehittämisessä.
MITÄ TARVITAAN: Työkaluja potilasnäkökulman liittämiseksi osaksi tutkimuksia ja vaikuttavuuden arviointia, hajautettujen kliinisten lääketutkimusten jalkautus sekä kansalaisten osallistaminen ja tiedon palauttaminen yksilön hyvinvointia tukevalla tavalla.
