”Niin muuttuu maailma, Eskoseni”, sanoi Nummisuutarin Eskon isä Eskolle Aleksis Kiven Nummisuutarit-teoksessa. Ajankohtainen aihe, ei pelkästään siksi että vietimme sunnuntaina, 10.10. Aleksis Kiven päivää. Miten maailma muuttuu, erityisesti ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden hoidon ja miksi ei terveyden edistämisenkin näkökulmasta?
Olen usein miettinyt tätä asiaa motivaation näkökulmasta. Ja toistuvasti palaan seuraaviin kysymyksiin: ”Mikä motivoi ihmisiä pitämään omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään huolta? Miten voimme usein epäonnistuvan motivoimisen sijaan tukea ihmisen omaa motivoitumista?” Jos meille ihmisille on jo vaikeaa ja haastavaa noudattaa terveydenhuollon ammattilaisen kiistämättömästi perustelemia neuvoja ruokavalion, liikkumisen tai vaikkapa leikatun olkapään kuntoutuksen (nimim. kokemusta on) suhteen, niin miten käy arkisten terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin lisäämisen toimenpiteiden silloin, kun itse olemme niistä vastuussa? Miten tekisimme terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päätökset ainakin yhtä helposti kuin teemme päätökset mennä terveyskeskukseen tai sairaalaan silloin kun terveydentilamme sitä vaatii?
Hyvinvointia ja terveyden edistämistä voi toki tarkastella myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Voidaanko rakentaa elinkaaritavoitteita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle, niin että terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelujen tarvitsijoita olisi vähemmän? Voiko näille tavoitteille asettaa mittareita erityisesti vaikuttavuuden näkökulmasta.
Jyväskylän kaupunki on valinnut yhdeksi kehittämisen kärkialueekseen Terveyden edistämisen, liikunnan ja hyvinvoinnin. Kaupunki tunnetaan edelleen Suomen ainoasta liikuntatieteellisestä tiedekunnasta, kasvatustieteiden ja käyttäytymistieteiden huippuosaamista unohtamatta. Keski-Suomessa on myös Suomen suurin keskussairaala sekä terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin koulutusta niin koulutuskuntayhtymä Gradiassa kuin Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Pyrimme tarkastelemaan ihmisen terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti usean eri tieteenalan näkökulmasta, yhteistyössä julkisen sektorin, oppi- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa.
Maailma muuttuu, ja tavoitteenamme on olla tässä muutoksessa mukana aktiivisena ja muutosta mahdollistavana ja edistävänä toimijana. Muutos tapahtuu uudenlaisessa ekosysteemisessä toimiympäristössä, jossa julkiset ja yksityiset toimijat tekevät yhteistyötä niin yhteisen arvopohjan jakaen kuin arvoa tuottaen. Muutoksen tavoitteita tarkastelemme jatkossa yhä useammin vaikuttavuusperusteisesti, mikä vaatii muutoksen elinkaaren hallintaan ja mittaamiseen. Kaikkea vanhaa ja toimivaa ei pidä vaihtaa uuteen vain periaatteen vuoksi, mutta normien terve kyseenalaistaminen on varmasti yksi työkalu, kun tavoittelemme ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia!
